Pohjois-Korean energiapolitiikka
Pohjois-Korean energiapolitiikka kertoo Pohjois-Korean energiankäytöstä ja energiapolitiikasta ja eri sidosryhmien näkemyksistä energian käytön kehitykseen ja ohjaamiseen mukaan lukien energiantuotanto, jakelu ja kulutus. Siihen sisältyvät lait, sopimukset, verot ja ohjauskeinot.
Energiantuotannossa Pohjois-Korea on ollut lähes omavarainen. Energiankulutus asukasta kohti oli IEA:n mukaan alle 10 % Etelä-Koreaan verrattuna vuonna 2007. Pohjois-Korean väestömäärä oli noin puolet Etelä-Korean väestöstä vuonna 2007 (24 milj/48 milj). Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2007 oli alle 5 % Etelä-Koreaan verrattuna (18,1/412,0).[1]
Sähköä ei kuitenkaan ole läheskään kaikkialla saatavilla. CIA:n mukaan vuonna 2017 vain 36 % kaupunkialueista ja 11 % maaseudusta on sähköverkon piirissä.[2]
Pohjois-Korea on julkaissut tavoitteekseen vähentää hiilidioksidipäästöjä 16,4 % joka vuosi 2030 mennessä, ja vähentää kasvihuonekaasuja yhteensä 36 prosenttia.[3]
Energiantuotanto ja vienti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Korea tuottaa noin puolet sähköstään vesivoimalla, ja loput hiilivoimalla ja öljyllä.[4]
| Energiantuotanto[5][6] | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Sähkön | Energian | Energian | |||
| Väestö | kulutus | CO2 | tuotanto | vienti | |
| (milj.) | (TWh) | Mt | Mtoe | Mtoe | |
| 1990 | 20,2 | 25,1 | 116 | 33,2 | 4,3 |
| 1995 | 21,8 | 19,8 | 75 | 21,9 | 2,0 |
| 2000 | 22,9 | 16,3 | 70 | 19,7 | 1,0 |
| 2005 | 23,9 | 19,3 | 75 | 21,3 | -0,7 |
| 2010 | 24,5 | 18,2 | 49 | 7,8 | -1,9 |
| 2015 | 25,1 | 11,6 | 22 | 14,3 | -11,0 |
Vesivoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesivoimaloita on lukuisia, erityisesti Chongchon-joen varrella. Huichonin vesivoimalassa on kymmenen patoa tuottamassa sähköä.[7]
Vesivoimalat kuitenkin kärsivät Pohjois-Korean sääolosuhteista. Ankarat talvet aiheuttavat sekä vesipulaa että laiterikkoja, sekä kuumat kesät voivat pysäyttää voimalat kuivuuden vuoksi.[2]
Kivihiili ja öljy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Pohjois-Korealla on kattavat kivihiilivarannot, ja se onkin ollut yksi maan vientituotteista. Kansainvälisten pakotteiden johdosta vienti on kuitenkin tyrehtynyt ja hiiltä on ryhdytty käyttämään polttoaineena aiempaa laajemmin maan sisällä.[2]
Kiina on toimittanut Pohjois-Korealle teknologiaan kivihiilen muuntamiseen kaasuksi, jotta sitä voitaisiin käyttää logistisesti tehokkaammin hyödyksi[8]. Hiilen hyödyntäminen kaasumuodossa on kuitenkin itse hiiltä haitallisempi ilmastolle[2].
Pohjois-Koreassa on vain yksi öljyä käyttävä voimala[4]. Maan öljyn käyttö on kokonaan Kiinasta tuodun öljyn varassa[9], ja tuontirajoitusten kiristyessä se alkoikin vuonna 2015 muuttamaan viimeistä öljyvoimaansa hiilivoimalaksi[4].
Ydinvoima
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjois-Korealla ei ole ydinvoimaa tuotantokäytössä, mutta se on kehittänyt sitä 60-luvulta asti Yongbyonin ydintutkimuslaitoksessa[10]. Voimalaa on pyritty käyttämään myös ydinaseen kehittämiseen ainakin 90-luvulta asti[11].
Uusiutuva energia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuuli- ja aurinkovoimaloita rakennetaan sekä vanhoihin voimaloihin että uusien voimaloiden yhteyteen[12]. Lisäksi aurinkoenergiaa hyödynnetään erityisesti kansalaisten toimesta paikkaamaan epävakaata sähköntuotantoa. Arviolta jopa 55 % talouksista on käytössään halpa ja pienitehoinen aurinkovoimala.[13]
Aurinkoenergian osuus tuotannosta on kansainvälisten arvioiden mukaan pieni, vain 0,1 % kokonaistuotannosta[13].
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Key world energy statistics 2009 (Arkistoitu – Internet Archive) IEA
- ↑ a b c d Halley Posner: North Korea is trying to find a way to keep the lights on Atlantic Council. 19.9.2019. Viitattu 12.8.2021. (englanniksi)
- ↑ N. Korea aims to cut carbon emissions 16.4 pct annually until 2030 Yonhap News Agency. 27.9.2019. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ a b c Ju-min Park, Jane Chung: Kim's vision of a coal-fueled North Korean future may be tough to realize Reuters. 4.1.2019. Viitattu 12.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Korea, Democratic People’s Republic of iea.org. Viitattu 12.8.2021. (englanniksi)
- ↑ North Korea Population Worldometer. Viitattu 12.8.2021. (englanniksi)
- ↑ John G. Grisafi: North Korea building 10 new hydroelectric dams NK News. 11.12.2014. Viitattu 12.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Jeremy Page: North Korea Turns Coal Into Gas to Weather Sanctions Wall Street Journal. 17.12.2018. Viitattu 12.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Chen Aizhu: How North Korea gets its oil from China: lifeline in question at U.N. meeting Reuters. 28.4.2017. Viitattu 12.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Satelliittikuvat paljastavat: 50 päivän rankkasateet riivavat myös Pohjois-Korean ydinvoimakeskusta mtvuutiset.fi. 13.08.2020. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ Pohjois-Korea rikkoi YK:n sinettejä voimalassa Kaleva. 24.12.2002. Viitattu 12.8.2021.
- ↑ North Korea Vigorously Developing Energy Resources to Improve Its Energy Supply PVTIME. 28.12.2020. Viitattu 12.8.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Hyonhee Shin: Cheap solar panels power consumer appliance boom in North Korea Reuters. 18.4.2019. Viitattu 12.8.2021. (englanniksi)